Muhoksen Villan tarina

Muhoksen Villan varhaishistoria on Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa. Iisakki ja Martta Säntti viljelivät maata tilallaan Kurikan Luovankylässä lähellä Jalasjärveä. Heille syntyi seitsemän lasta. Kun sota loppui 1945, maanviljelijä Iisakki Säntti palasi maatilalleen Kurikan Luovan kylään, jossa puoliso Martta ja lapset odottivat isän paluuta.

Maatila oli pieni ja maatalous murroksessa, eikä siitä riittänyt leipää kaikille. Työtä ja leipää piti kuitenkin saada, joten oli ryhdyttävä yrittäjiksi. Säntit päättivät perustaa kehräämön ja he ostivat vuonna 1948 karstan, jolla karstattiin asiakkaiden villat rahtityönä.

Yrityksen perustaja, maanviljelijä ja herastuomari Iisakki Säntti johti yritystä yhdessä poikansa Ilmari Säntin kanssa siihen saakka, kunnes Ilmarista tuli täysi-ikäinen 24-vuotiaana, mikä oli silloinen täysi-ikäisyyden raja. Kurikassa ja Etelä-Pohjanmaalla oli jo varsin paljon kehräämötoimintaa, joten Iisakki ja Ilmari päättivät siirtää yrityksen pohjoisemmaksi.

Muhoksella ryhdyttiin langanvalmistuksen rinnalla neulomaan villapaitoja, villahousuja ja villasukkia. Langanvalmistus oli mittavaa ja sitä tehtiin kahdessa vuorossa. Parhaimmillaan 1960-luvulla yrityksessä oli yli jopa yli 40 työntekijää. Villa ostettiin suoraan tuottajilta ympäri Suomea. Suomen valtio maksoi villantuottajille tukea hyvän suomalaisen villan tuottamisesta. Villankeräily oli järjestetty valtakunnallisesti siten, että siitä vastasi Tehdasvilla Oy Parolassa.

Muhoksen Villa on perheyritys. Alkuaikoina Ilmarin lisäksi yrityksessä työskentelivät hänen siskonsa Anneli ja veljensä Erkki. Ilmarin aviopuoliso Kaarina tuli yritystoimintaan mukaan 1950-luvulla. Ilmari hoiti neulomon toiminnan ja Kaarina kiersi myymässä tuotteita ympäri Suomen.

Muhoksen Villa osallistui moniin erilaisiin tapahtumiin Kaarina Säntin johdolla. Alussa tapahtumat olivat maatalousnäyttelyitä. Muhoksen maatalousnäyttelyssä oli tietenkin Muhoksen Villalla oma osasto. Sinne oli valmistettu jättisuuret villahousut, ”pässinpökkimät”. Ne oli kuitenkin poistettava epäsiveellisenä siksi ajaksi, kun tasavallan presidentti kiersi maatalousnäyttelyssä. Tästä syntyikin lentäntävä lause: ”Housut pois Kekkonen tulee!”

Koneita uusittiin ja tuotantotiloja laajennettiin, mentiin naimisiin ja saatiin lapsia. Ilmarille ja Kaarinalle syntyi kaksi poikaa, Esa ja Harri. Harri työskentelee Muhoksen Villassa ja Esa on palannut yritystoimintaan mukaan vuonna 2000.

Yritys uusi karstat ja rukit kolme kertaa, viimeksi 1980, mutta lopetti kehräämö- ja karstaamotoiminnan 2000.

 

Uuden vuosituhannen alku on ollut Muhoksen Villalle uusiutumisen aikaa. Ihmiset, koneet, yhteiskunta ja monet muut asia muuttuvat, niin Muhoksen Villakin. Sukupolvenvaihdos kaikilla tasoilla ja lähes yhtä aikaa on ollut haastavaa ja ajoittain vaikeaa. Kuusikymppinen ei ole uusi, mutta Muhoksen Villa on halunnut uutta.

Muutokset ovat koskettaneet myös Muhoksen Villan asiakkaita ja siksi villatuotteiden käyttötarkoitukset ovat muuttuneet. Ruumiillinen, ulkona tapahtuva työ on vähentynyt, mutta ulkona vietettävä vapaa-aika on lisääntynyt. Muhoksen Villan tuotteet ovat löytäneet uusia käyttäjiä muun muassa melojien, kalastajien, metsästäjien, vaeltajien ja jopa sukeltajien parissa. Muhoksen Villan tuotteiden alkuperäiset valtit – luonnonmukainen, 100% villa ja ajattomat mallit – ovat saavuttaneet uusien asiakkaiden hyväksynnän täysin uusissa käyttötarkoituksissa.

Vuonna 2004 Muhoksen Villa otti käyttöön maailman nykyaikaisimman neuleteknologian. Stoll-neuleteknologia on modernia ja ympäristöystävällistä, kestävää kehitystä tukevaa. Investointi oli Muhoksen Villan historian suurin ja se toteutus jatkuu vieläkin. Kokemukset ja tulokset muutoksista ovat olleet hyviä. Stoll Knit & Wear -koneella saadaan valmis neule, johon ompelijan tarvitsee kiinnittää vain nimilappu. Lisäksi tuotannossa on 4 Stollin tasoneulekonetta ja yksi Bentley-pyöröneulekone. Näillä saadaan eri vahvuisia neuloksia eri tarkoituksiin.

 

Ja näinhän siinä kävi…

 

6.4.2015 kirjoitettiin kauppakirjat, joissa vastuu yrityksestä siirrettiin uudelle yrittäjälle, Anneli Säntin tyttärenpojalle, Jyri Vesikukalle. 90-luvulla syntyneen yrittäjän visio on kunnioittaa toiminnassa vanhoja perinteitä – tuotteilta haetaan kestävyyttä ja käytännöllisyyttä tinkimättä tarkkaan valitun lampaanvillan tuomasta lämmöstä. Vaikka perinteet ovat tärkeitä, on tarkoituksena tutkia mahdollisuuksia parantaa tuotteiden ominaisuuksia ja tuotantotapoja. Lampaanvillan monipuolisia ominaisuuksia halutaan tuoda esille myös nuorille. 

Pin It on Pinterest

Share This